Työyhteisösovittelu on tehokas ja positiivinen tapa ratkaista työpaikan ristiriitoja ennen kuin ne muuttuvat vakavammiksi ongelmiksi. Parhaimmillaan sovittelu ratkaisee konfliktin ja vahvistaa samalla koko organisaation toimintakulttuuria, luottamusta ja työhyvinvointia. Sovittelu onkin samalla oppimisprosessi, jossa opitaan, miten jatkossa mahdollisesti eteen tulevia konflikteja ratkotaan ja miten haluamme olla vuorovaikutuksessa keskenämme arjessa.

Moni HR-alan ammattilainen ja HR Business Partner kohtaa työssään tilanteita, joissa työyhteisön jännitteet kuormittavat tiimiä, esihenkilöä tai jopa koko organisaatiota. Näissä tilanteissa ulkopuolinen ja puolueeton työyhteisösovittelu tuo prosessina työyhteisöön selkeyttä, rakennetta ja turvallisen tilan keskustelulle.

Sovittelu osana työkyvyn varhaista tukea?

Varhainen tuki, varhainen puuttuminen tai varhainen välittäminen – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kyseessä on malli, jolla on tarkoituksena toisaalta edistää työkykyä ja toisaalta ehkäistä työkyvyn heikkenemistä. Malliin sisältyy organisaatiosta riippuen erilaisia menetelmiä ja toimintaohjeita työkyvyn tukemiseksi. Tällaisia menetelmiä voivat olla puuttumisen ja puheeksiottamisen -malli tai vaikkapa malli, jolla seurataan sairauspoissaoloja. 

Yksi usein vähäisellä käytöllä oleva tapa toteuttaa varhaista tukea organisaatiossa on ottaa käyttöön sovittelu joko organisaation sisäisten sovittelijoiden tai ulkopuolisen sovitteluammattilaisen toimesta. Sovittelu on paikallaan menetelmänä silloin, kun kyse on yksilöiden, ryhmien tai yksilön ja ryhmän välisistä konflikteista. 

Työhön vai ihmissuhteisiin liittyvä?

Konfliktit ovat osa ihmisten normaalia vuorovaikutusta. Konflikteja voi syntyä eri mielisyydestä koskien työtä, sen jakamista, menettelytapoja tai muuten organisoitumista. Samoin konflikteja voi syntyä organisaation sisäisissä ihmissuhteissa. 

Syntynyttä konfliktia saattaa kuitenkin tarpeettomasti pitkittää tilanne, jossa riitoja ei osata lähteä ratkomaan ratkaisukeskeisesti. Tällöin seurauksena voi olla lisääntyneitä sairauspoissaoloja, työilmapiirin heikentymistä sekä kustannuksia tuottavuuden laskiessa. 

Työelämän jatkuvat muutokset vaikuttavat kasvavaan psykososiaaliseen kuormitukseen, joka puolestaan saattaa heikentää yksilön jaksamista ja tätä kautta vaikuttaa yhteistyölähtöisten konfliktien lisääntymiseen organisaatiossa.

Sovittelun kulku määrämuotoisena prosessina

Mikäli omassa organisaatiossa ei ole sovittelijakoulutuksen saanutta henkilöstöä, voi avuksi tulla ulkopuolinen sovittelun ammattilainen. Sovittelua voi tällaisessa tilanteessa ehdottaa esihenkilö, tiimin tai ryhmän jäsen tai aloite sovittelun aloittamiseen voi tulla myös työterveyden kautta. 

Sovittelu on määrämuotoinen prosessi, joka usein kuvataan Pehrmanin mallilla

Yhdessä kohti parempaa yhteistyötä

Sovittelun tavoitteena on palauttaa työrauha ja tätä kautta parantaa työilmapiiriä. Sovittelu on myös oppimisprosessi, joka mahdollistaa paremman ymmärryksen itseä ja muita organisaatiossa työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Sovittelu lisää valmiuksia aiempaa parempaan keskinäiseen kommunikaatioon ja avoimeen vuorovaikutukseen. Ja se ehkäisee myös tulevia konflikteja ratkaisukeskeisen ajattelun kasvaessa organisaation sisällä.

Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon täältä